torstai 27. maaliskuuta 2014

Huikeita sisustusidiksii

Kuvaa senkistä. Itsetehty kehys :)
Eilen emme tehneet juuri mitään ja päivä meni täysin kotona lepäillessä. Nyt flunssa ja kuume on jo onneksi hieman helpottamaan päin, vaikkakin poskiontelot ovat vieläkin turvonneet ja täynnä tavaraa. Huomenna kuitenkin töihin, nostalgisissa merkeissä kun menen entiseen työyksikkööni. Täytyy ottaa kamera mukaan jos kotimatkalla saisi hyviä luontokuvia, se miltei ainoa pitkän työmatkan ilo.

Kipeänä ollessa tuli kyllä niin huikeita sisustusidiksii, että ohho. No, visioista totetukseen sitten. Neitin leikkinurkka on pitkään ollut ongelmakohta kotonamme ja vihdoin ajattelin kokeilla muutosta, jota olen kauan miettinyt. Sopivasti veli olikin eilen aamulla meillä kylässä ja kun en itse tukkoisen pääni kanssa jaksanut mitään rymytä, nakitin homman isoveljelle... 

Siirsimme (tai tarkemmin veli siirsi) makuuhuoneesta Expedit-hyllykön tytön leikkinurkkaukseen ja siirsimme isoa olohuoneen Expedit-hyllykköä aavistuksen keskemmälle, jotta leikkiuuni ja pieni hyllykkö mahtuivat vierekkäin. Ratkaisu ei ehkä ole maailman parhaimman näköinen, mutta ainakin toimiva. Näin saimme siivottua tavaroita kirjahyllystämme ja leikkinurkan lattialta kun lelukorit pääsivät omaan hyllyynsä. Lelukorien uudelleenjärjestelyllä saimme myös muutenkin yleisilmettä siistimmäksi - ja tytölle jäi vielä runsaasti tilaa leikkiä! 







Laitoin neitiä päiväunille ja siinä makkaria tuijotellessani huomioni kiinnittyi tytön nykyiseen vaatekaappiin, joka on mielettömän pieni. Makkarissamme on vuokranantajien ostama Jyskin kammotus vaatekaappina, joka on toooodella pieni ja muutenkin todella surkea, joten tytölle oli pakko ostaa oma pieni kaappi vaatekaapiksi. Vauvanvaatteet mahtuivat kaappiin hyvin, mutta nyt kun vaatteet alkavat pikkuhiljaa olla jo kooltaankin isompia, isompi kaappi ei olisi yhtään huono juttu. 

Tarpeeksi kauan kaappia tuijoteltuani aloin inhota sitä enemmän ja enemmän. Eikun Ikean sivuja pläräämään ja metsästämään sopivaa kaappia. Suurin osa kaapeista, joita katselin oli sitten mystisesti loppu niin nettikaupasta kuin kaikista tavarataloistakin, erityisesti Vantaalta, jonne olemme parin viikon päästä menossa. Tv-senkkimme kanssa samaa sarjaa olevat kaapistot olivat kaikki autuaasti loppuneet, joten tyytyminen on nyt sitten hiukka erilaiseen. Katsotaan, miten kaappi mahtuu Audin kyytiin. Nykyinen kaappi saa uuden kodin kummitätini luota.




Äitini toi minulle eilen Juvan kirpputorilta jotain aivan ihanaa. Ihanuus päätyi senkin vitriiniovien taa esille - ja kaikille senkinkäyttäjille tuli luento siitä, miten tätä ei saa rikkoa. Arabian sokerikko, pohjassa piippuleima! <3 Sokerikko on jostain vuosilta 1929-1956. Kerrassaan aivan ihana! Sokerikosta puuttuu tosin kansi, mutta ei se menoa haittaa. Koko komeus oli maksanut 25€. Täytyy poiketa itsekin joku päivä Juvalle. 




Kun olo iltapäivällä mömmöillä hieman helpotti, askartelimme tytön kanssa hieman. Teimme vanhasta lasipurkista pääsiäissommitelman. Meillä kaikki kausikoristeet pitää ripustaa kissojen ulottumattomiin ja rairuohotkin istutetaan taas johonkin syvään lasimaljaan, etteivät hortonomit kaivele multia. 



Tänään vuorossa olisi kampaamo ja huomisen työvuoron valmistelua. Apteekin kautta täytynee kurvata hakemassa mömmöjä lisää, jotta jaksaa painaa loppuviikon tiheämmän työtahdin, maanantaina sitten alkaa normivapaat. 





4 kommenttia:

  1. Tosissaan täytyy kohta pääsiäisruohot laittaa itämään :)

    VastaaPoista
  2. Kiva, että sokerikko kelpasi. Hienohan tuo on ilman kanttakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toki kelpasi. Ei tuo kantta kaipaa, hyvin menee noinkin :)

      Poista

Mukavaa, että vierailit blogissani. Kommenttisi ovat tervetulleita :)