lauantai 21. kesäkuuta 2014

Juhannus


Juhannusaattoaamuna alkoi vapaat ja keskikesän juhlan juhlinta. Tyttö lähti mummin matkassa juhannuksen viettoon maalle ja jäimme isin kanssa kotiin. Veneemme on ollut telakalla muutaman viikon kuomun korjauksen vuoksi ja juhannuksen kunniaksi laskimme sen vesille (kuomukin on siis jo korjattu). 

Lähdimme iltapäivällä veneilemään. Aurinko paistoi ja oli miltei lämmintäkin ja kuin ihmeen kaupalla, tarkenin sortseissa ja t-paidassa vaikka ajoviima viilensikin. Ajelimme Saimaalla Puumalaan päin. Pysähdyimme eräälle hiekkarannalle, johon oli parkkeerannut muitakin veneitä. Veneilyn ainoa miinuspuoli on huussin puute ja siksi pitikin sitten jalkautua maastoon... :D 





Ajelimme vessatauon jälkeen vielä vähän matkaa Saimaan selälle päin, mutta totesimme kauempana häämöttävien tummien pilvien kastelevan korvamme jossain vaiheessa, joten palasimme takaisin päin. Ajelimme Taipalsaarelle vakiomakkaranpaistopaikallemme. Etsimme sytytysnestettä kissojen, koirien ja lokkien kanssa, mutta emmepä löytäneet. Mysteeri sinänsä, koska pakkasimme sen tasavarmasti kyytiin... No, kävimme kuitenkin sytyttelemään grilliin tulia. Huomasinpa sitten jotain muutakin puuttuvan. Kun kaksi idioottia lähtee grillaamaan, toinen kadottaa sytytysnesteen - ja toinen unohtaa sytkärin/tulitikut kotiin. Niinpä niin. 


Lähdimmepä siis hakemaan Taipalsaaren Pölkkybaarista tulentekovälineitä. Saimme tulitikut ja eikun takaisin grillipaikalle. Kaikkien kommelluksien jälkeen saimme kuin saimmekin tulen tehtyä ja makkarat tirisemään. Hyvää oli! 





Syötyämme lähdimme uhkaavan violetin pilven alta ajelemaan kotisatamaa kohti, ettemme kastuisi. Noin kymmenen metriä ehdimmekin ajella takaisinpäin kun alkoi ripsiä vettä. Onneksi olimme nostaneet kuomun osittain jo pystyyn, joten ainakin takapenkin tavarat säilyivät kuivana. Lappeenrannan satama jo häämötti silmissämme, kun tuumin optimistisesti (täysin vastoin luonnettani) että voisihan sitä sataa enemmänkin. Ne kuuluisat viimeiset sanat. Niinhän sitä sitten satoi. 

Loppumatka oli pakko ajaa kuomu alhaalla ja koska veneessä ei ole pyyhkijiä, ei lasistakaan kyllä juuri mitään nähnyt. Onneksi matka ei ollut pitkä ja pääsimme lopulta kotilaituriin melko kuivina. Lähdimme taittamaan kilometrin matkan kotiin kävellen ja kotimatkalla viimeistään kastuimme. No, olisihan sitä voinut sataa kovempaakin :D
Loppu aattoillasta meni jalkapalloa katsellen kotisohvalla :)


Juhannuspäivä alkoi hiukan kirkkaammissa merkeissä sään puolesta, joten päätimme lähteä pelaamaan tennistä pitkästä aikaa. Iltapäivällä suuntasimme tenniskentälle. Juuri kun peli alkoi muistuttaa Nadalin (luetaan Uuno Turhapuron) peliä, alkoi sataa rakeita. Jatkoimme pelaamista jonkin aikaa, mutta lopulta oli pakko luovuttaa ja lähteä autolle, kun raekuuro muuttuikin vedeksi ja kaatosateeksi. 

Ajattelimme, että vesikuuro menisi ohi ja kävimme hiukan ajelemassa sillä aikaa. Ajoimme ex tempore Taipalsaaren Kuivaketveleen Linnavuorelle ja kapusimme ylös. Näköalatasanteelta avautui hienot maisemat Saimaalle. Takaisin alas päästyämme alkoikin taas ripsiä vettä. Vesisade oli niin laaja-alainen, että päätimme luovuttaa tenniksen pelaamishaaveet tältä päivältä ja lähdimme kotiin. Seuraavaa poutapäivää odotellessa!

Illalla katsoimme jalkapalloa ja tein pitkästä aikaa torkkupeittoa. Josko se vaikka jouluun mennessä valmistuisi :D 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa, että vierailit blogissani. Kommenttisi ovat tervetulleita :)