lauantai 16. elokuuta 2014

Pohjolan lumoissa



Parin viikon blogihiljaisuuden jälkeen on aika jälleen päivittää kuulumisia. Sain vihdoin kyhättyä pohjoisenreissun jutun valmiiksi, joten tässä se teille luettavaksi! :) Päivittelen normiarkihuttua myöhemmin.

Vuoden odottamisen jälkeen Pohjoisen matka vihdoin koitti! Lauantai-aamuna (26.7.) starttasimme kotipihasta. Oli hienoa päästä lapsuuden kesäloman maisemiin - ja vielä hienompaa viedä tytär niihin samoihin maisemiin. 


Lähdimme reissuun äitini ja veljeni perheen kanssa. Mökkinä oli tuttu Kangasjärvi-mökki Pudasjärvellä, jossa olemme olleet ensi kerran 19 vuotta sitten... Pelottavaa. Mökki oli yhtä ihana kuin ennenkin, vaikkakin mökin tuvassa haisi märkä koira... Vaikka pidänkin koirista (niinkuin kaikista eläimistä yleensäkin) mielettömästi, koiranhaju ei kuitenkaan kuulu suosikkeihini...

Tulopäivänä oli lämmin, helteinen päivä. Oli luksusta päästä pitkän 684 kilometrin ajelun jälkeen uimaan omaan rantaan. Ranta oli matala ja ihana hiekkapohjainen, siisti ranta. Kangasjärvi on tosi pieni lätäkkö (näytti pienenä kyllä isommalta) mutta silti vesi oli kylmempää kuin Saimaassa, vaikka Pudasjärvelläkin helteet ovat jatkuneet pitkään. Tai se vain tuntui kylmemmältä.





Sunnuntaina kävimme Iso-Syötteellä ja Kelosyötteen Peikkopolulla. Iso-Syötteen maisemat olivat yhtä upeat kuin aina. Hotelli Iso-Syötteen pihapiiriin oli noussut viime näkemästä paljon uusia lomahuoneistoja/mökkejä, joten maisema oli hiukan muuttunut. Luonto oli silti upea ja maisemat sanoinkuvaamattoman huikeat. Kävimme myös Taivalkoskella Jalavan kaupassa sekä Kalle Päätalon lapsuudenkodissa. Lämpöä riitti sunnuntainakin. 




Serkukset Iso-Syötteellä.



Peikkopolkua.

Kalle Päätalon lapsuudenkoti. 









Illemmalla mökille tultuamme kävimme veljeni ja tytön kanssa kävelemässä lähimetsissä. Bongasimme ensimmäistä kertaa koskaan metsäreissuillamme poron! Tyttö oli onnessaan, vaikkakin poro hieman pelotti, koska tämä oli tytölle ensimmäinen koskaan nähty sarvipää. Palatessamme mökille bongasimme poron vielä uudelleenkin, kun se olikin päättänyt tallustella toista reittiä pitkin mökillemme. 



Porot maanantaiaamuna Ranualle mennessä.

Maanantaina suuntasimme Ranualle eläinpuistoon. Emme päässeet kuitenkaan heti sisälle, kun Ranualta oli katkennut sähköt ukkosen takia. Ukkonen kumisi koko ajan ja karhuaitausten luona oli pakko mennä sadetta pakoon katokseen. Sade piiskasi järkyttävän kovaa ja ukkonen jyrisi melkein suoraan yläpuolellamme. Karhunpentu aloitti esityksensä kiipeilemällä puuhun ja pelleilemällä. Iso karhu kiipesi sateen alettua puuhun ja mitä kovempaa alkoi sataa, sen korkeammalle nallukka kiipesi.











Siljan suosikki: pikkuankat :)

Selvisimme kuitenkin kuivin nahoin eläintarhakierroksesta ja syötyämme kävimme eläinpuiston kaupoissa. Tytölle matkaan tarttui iso jääkarhupehmolelu. Illalla mökillä kävimme kävelemässä metsässä ja kävimme soutelemassa. Ukkonen alkoi nousta taas, mutta ukkosen sijaan meidän souteluretkemme päätti nopeasti järkyttävä parvi polttiaisia, jotka seurasivat myös keskelle järveä... 


Tyttö leikkimässä palomiestä mummin askartelema "palokypärä" päässä... :D





Tiistaina oli vuorossa eniten odottamani Napapiirin reissu. Kävimme Joulupukin pajakylässä syömässä ja ostamassa matkamuistoja. Löysin kotiin mustat patalaput, tonttuja, lämpömittarin ja pari kynttilää. Tyttö osti itselleen Joulupukki-aiheisen palapelin :) Joulupukki bongattiin muutamaankin otteeseen eri paikoissa ;) Tyttöä Joulupukki pelotti kamalasti ja paria metriä lähemmäs Pukkelia tyttö ei suostunut menemään. Viimeisellä tapaamisella SantaParkissa tyttö jo uskalsi mennä serkkupojan kanssa Pukin viereen istumaan. SantaParkin rekiretki oli yhtä ihana kuin ennenkin, mutta suuri karuselli luolan keskeltä oli kadonnut. Tytsy odotti karusellia kovasti kun olin siitä tytölle kertonut, mutta jonnekin se oli hävinnyt mystisesti. 













Pukkia kurkkimassa turvallisen välimatkan päässä...


Keskiviikkona suuntasimme Kuusamoon. Kävimme Kuusamon keskustassa ja siitä suuntasimme Rukalle. Ruka oli muuttunut paljon edellisestä käynnistä. Olen käynyt Rukalla viimeksi yläasteen luokkaretkellä 2004 talvella ja maisema oli muuttunut kymmenessä vuodessa paljon. Ruka oli tupattu täyteen rakennuksia, erilaisia majoitus- ja liiketiloja. Sää oli sen verran viileä, ettemme kehdanneet lähteä könyämään Rukan huipulle. Maisemat Rukan huipulta ovat ihan komeat, mutta pienoinen pettymys Ruka kyllä oli. Upea maisema on tungettu täyteen rakennuksia, joten luonnonvaraista tunturimaisemaa ei juuri ole, kuten Iso-Syötteellä. Iso-Syötteellä alueella on tosin kansallispuisto, jonka ansiosta maisema säilyy koskemattomampana. 






Rukalta suuntasimme Kiutakönkäälle Oulangan kansallispuistoon. Oulangan kansallispuiston luontokeskuksesta on matkaa Kiutakönkäälle 800metriä, joten tällä erää patikointi jäi lyhyeksi, mutta kuvaustuokio sitäkin pidemmäksi. Kuvailin koskea joka suunnasta ja nautin luonnosta. Nam. 



Tyttö ja jättikynä, jonka tyttö osti Rukalta.


Iltakävelyllä. 
Torstaina oleilimme mökillä ja kävimme Pudasjärven keskustassa. Kävimme läpi paikalliset kirpputorit, joiden valikoima oli kuitenkin pettymys. Koko iltapäivän "nautimme" komeasta ukkosesta. En ole koskaan päässyt kokemaan moista ukonilmaa. Rajuja ukkosia olen todistanut useasti, mutta en näin yhtäjaksoista jyrinää. Tuntui kuin joku olisi heiluttanut ohutta peltiä - jyrinä ei tauonnut ollenkaan. Ukkosen kumina myös kuulosti erilaiselta, liekö ympäröivät tunturit muokanneet ääntä erilailla. Illalla sää vihdoin selkeni ja lähdimme isoveikan kanssa kaksistaan iltakävelylle. Tallasimme läheiselle hiekkamontulle, mutta poroja emme tällä erää nähneet. Sen sijaan iso rusakko pomppi montulla. Kävelimme metsissä puoli yhteentoista asti ja löysimme paljon erilaisia luita - mutta emme poronsarvia. 




Perjantaina ajelimme vielä Kelosyötteellä ja Pikkusyötteen alueella. Kävimme Kelosyötteellä kotakahviossa - ja saimme melko koomista palvelua :D 
Illemmalla pakkailimme tavaroita ja kävimme kävelemässä metsässä. Tällä erää ei ollutkaan hukkareissu - vaan löysin poronsarvet! 






Myöhemmin lähdimme vielä uudelleen ja tadaa! Löysin taas sarvet :) Yhteensä matkaamme metsästä lähti viidet sarvet, joista minä löysin kahdet ja köijjäsin kotiin. Näin Ranuan eläinpuiston ravintolassa komean, poronsarvista ja ledvaloista tehdyn valaisimen, jonka tyyppistä haaveilen itsellekin. Mutta kolmista poronsarvista tuskin saan kovin kummoista valohässäkkää aikaiseksi... :D Katsotaan, millaisen onnistun loihtimaan :)






Lauantaiaamuna alkoikin sitten kotimatka viikon reissun jälkeen. Vaikka reissussa on mukavaa, on kotiinkin aina kiva palata. Ja Lappiinhan tuli niin järkyttävä ikävä näin seitsemän vuoden tauon jälkeen, joten Kööpenhaminan reissumme vaihtuikin Lapin matkaan :) Syyskuun 3. päivä lähdemme jälleen!! :) Sitä odotellessa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa, että vierailit blogissani. Kommenttisi ovat tervetulleita :)