perjantai 29. elokuuta 2014

Olkkarin uusi matto

Tytön leikkinurkkausta.
Kävimme tytön kanssa tänään katsastuttamassa auton (läpi meni niin, että heilahti) ja samalla reissulla kävimme ostamassa mummille synttärilahjaa. Aamulla löysin taas keittiönlattialta sämpyläpussin, jota oli syöty... Pikkukissa osaa avata leipälaatikon, vaikka sen kansi on jumi ja meillekin avaaminen tuottaa toisinaan vaikeuksia. Näppärä elukka... Tarvitsemme siis uuden, erilaisen leipälaatikon. Suuntasimme siis KodinYkköseen. 


Mieleistä leipälaatikkoa emme löytäneet, mutta synttärilahjan kyllä. Ja paljon kaikkea muuta kivaa. Kaikkea kivaa emme kuitenkaan voineet kotiin roijata, mutta jotain tarttui kyllä matkaankin. Olen pitkään haaveillut olkkariimme vaaleampia ja ennenkaikkea pehmeämpiä mattoja entisten harmaiden, tummien ja karkeiden mattojen tilalle. Haluaisin tosiaan kovasti karvalankamatot - valkeana - mutta niinkuin aiemminkin kirjoitin, meille moiset matot eivät ole fiksuin valinta. 





Löysin alelaarista vahingossa sopivan maton olkkariin - ja mikä parasta - halvalla! (kaikissa meissä asuu pieni Sulo Vilén...) Matto maksoi vaivaiset 30 euroa! Matto on pehmoinen "villamatto" ja on kuitenkin pestävissä, mikäli sille jotain äksidenttejä käy. Koska olkkarimme on niin iso ja lattia on mielettömän ruma, oli ostettava myös toinen matto. Ostin toiseksi matoksi vaalean, samanlaisen maton, mikä meiltä löytyy eteisestäkin. 


Löysin myös metallisen korin, jota kaavailin ensin keittiöpyyhkeillemme. Kori päätyi kuitenkin sohvapöydän alle huopakoriksi. Kylmä metalli ja pehmeät materiaalit miellyttävät silmää. 

Ostin myös kehyksiä (nekin olivat puoleen hintaan) ja kasasin hieman jo toista kuvakollaasia sohvan yläpuolelle. Vain ne kuvat puuttuvat! 







Löysin Etolasta ihanan, metallisen lyhdyn. Lyhty on vähän samantapainen, kuin Pentikissa aiemmin bongaamani lyhty, joka oli niin kallis, etten sitä raaskinut ostaa. Etolan vastaava (hiukan pienempi tosin) lyhty maksoi vain vajaan 20 euroa, joten lyhty löysi meiltä uuden kodin. Kaljupäinen herrakin huomasi peräti, että olen ostanut uuden lyhdyn?!?! 

Huomenna taas työvuoro ja tiistaina vielä viimeinen rutistus ennen reissua! Jaksaa jaksaa :) 

Hyvää syksyistä viikonloppua kaikille! 




torstai 28. elokuuta 2014

Valokuvia ja omppupiirakkaa


Tiistain saikkupäivä meni pikkupotilasta hoidellessa ennen töihinlähtöä. Olin kotona hoitamassa tyttöä isin työvuoron ajan ja kun isi kotiutui, minä lähdin vuorostani töihin. Tytön päiväunien aikaan sisustuskärpänen iski taas - ja taas tavarat muuttivat paikkaansa. Tällä erää vuorossa olivat seinien sisustuselementit - eli taulut ja valokuvat. Kaikki alkoi oikeastaan siitä, kun aloin pyyhkiä pölyjä parin telkkarin yläpuolella olevan paksumpikehyksisen taulun päältä... 


Taulut olivat olleet vinskallaan kauan ja sommitelma oli muutenkin syvältä - tai oikeastaan kyseisten taulujen kohdalla ei juurikaan mitään sommitelmaa ollut. Taulut olivat vaihtuneet kyseisille paikoille vanhoihin, edellisten taulujen mukaan mitotettujen ja kiinni hakattujen taulukoukkujen varaan - ja olihan niiden alla oleva kalustuskin jo ehtinyt vaihtua. 
Toinen paksuista tauluista päätyi tuunaamani lipaston (joka on yhä kesken...) päälle. Molemmat taulut eivät kuitenkaan käyneet lipaston päälle, joten toinen taulu meinasi muodostua ongelmaksi. Sain kuitenkin järjesteltyä taulut mieleisekseni ja tilasin vihdoin tärkeimmät valokuvat kehystettäväksi.

Rakas harrastus - ja  sivubisnekseni - valokuvaaminen näkyy myös kotonamme. Tyttären synttäri-suurennokset ovat kaikki luonnollisesti omaa käsialaa ja käytän valokuvia myös muuten paljon sisustuksessa. Ne kertovat paljon ihmisestä ja elämästä. Huomaan myös varsinaisessa työssäni katselevani paljon ihmisten esillä olevia valokuvia varsinaisen potilastyön ohella. Ne kertovat paljon ihmisestä, vaikka tapaisitkin tämän ensimmäistä kertaa. Vanhusten luona on usein ihanat, pitkät rivit kuvia pienistä harvahampaisista ja iloisista lapsista ja lapsenlapsista, omien lasten rippi- ja valmistujaiskuvia sekä hääkuvia. Kirsikkana kakun päällä on aina toki todella vanhat valokuvat, kuten vanhat hääkuvat ja perhepotretit. Yleensä aina esillä olevat kuvat edustavat niitä kaikille tärkeimpiä asioita: perheenjäseniä, ystäviä, kotia ja lemmikkejä. Kun meilläkin esillä olevia valokuvia katselee, ei liene käy epäselväksi, mikä on tärkeintä <3 


Toinen olkkarin kuvakollaasi muodostuu
tytön ristiäiskuvien ympärille. Ristiäiskuvat
on ottanut lahjakas valokuvaaja ja kollegani
Anssi Saviluoto. 
Eteisessä meillä jo onkin pienimuotoinen kuvakollaasi pienellä seinänpätkällä. Tarkoituksenani on tehdä olohuoneeseen kaksi kuvakollaasia jo olemassaolevien kuvien ympärille. Toinen tulee sohvan yläpuolelle tyttären 1-vuotiskuvan ympärille ja toinen sen viereen lähemmäs ovea, johon kuvia on muutama kertynyt.. Ei ole tietysti mahdotonta, että nämä kuvakollaasit yhdistyvät... 






Tein omenapiirakkaa syksyn sadepäivän kunniaksi. Tein omppupiirakan normiohjeellani, mutta lisäsin siihen aavistuksen kanelia. Nam! Keräsin kummipojan perheen lepikosta meille pihlajanoksia muistuttamaan syksystä (mikäli sitä ei muista ulos katsoessa). 

Omenapiirakan ohje löytyy reseptit-osiostani :) 
Tällä piirakkaohjeella teen kaikki muutkin piirakat - ja maku on aina kohdallaan. Piirakkapohja on helppo ja nopea, vanhasta yläasteen köksänkirjasta napattu :) 



Virittelin jo hieman valoa pimeän keskelle ja kaivoin ledvalo-oksan kaapinkätköistä. Valo-oksa pääsi olohuoneeseen Riihimäen lasipurkkiin. Emme tänään ehtineet hakea varastosta muita valoja, jotka oli tarkoitus viritellä eteiseen. Ehkä huomenna ehdimme, kun matkalaukkukin pitäisi kaivella esiin. Laittelen kuvaa valoviritelmistä jahka saamme ne paikoilleen :) 

Kävin iltalenkillä ja juoksu kulki pienestä tauosta huolimatta hyvin. Jes jes! Ensi viikolla taivun erilaiseen urheilusuoritukseen, kun kapuan Ylläksen huipulle ihailemaan Lapin ruskaa. Mutta tämän loppuillan vietän hyvien ohjelmien, hiljaisuuden ja kynttilänvalon ympäröimänä sohvannurkassa :D 

Käykääpä nappaamassa resepti talteen
http://minunomatkissanpaivat.blogspot.fi/p/reseptit.html



maanantai 25. elokuuta 2014

Leikkinurkkaus

Uutta ilmettä :)
Olen katsellut tytön leikkinurkkausta pitkään "silläsilmällä" (kotonahan se tarkoittaa vain sitä yhtä asiaa: aikani katseltuani huomaan, miten typerältä koko komistus näyttää ja sitten taas myllätään). Selailin Ikean kuvastoa muutama päivä sitten ja bongasin tytön leikkinurkkaankin sopivat lasten säilytyskalusteet, jotka olen Ikeassa monesti bongannut - mutta autuaasti vain ohittanut. 

Nyt nukkekodin tulon myötä nykyinen Expedit-säilytyshylly on liian korkea tytön leikkeihin, enkä ole sataprosenttisen tyytyväinen ollut siihen missään vaiheessa. Leikkinurkkaus näyttää ylijäämävarastolta, jonne on vain ympätty kaikkea ylimääräistä huonekalua eikä kokonaisuus ole paras mahdollinen. 

Joten. Aikani katseltuani tulin siihen tulokseen, että syksyllä Ikeasta lähtee matkaan paremmat säilytyskalusteet. Sitä odotellessa mylläsin leikkinurkkauksen. Nukensänky odottaa yhä uutta maalikerrosta. Siirsin tytön pöydän kirjahyllyn jatkoksi, joten itse nurkkaukseen jäi enemmän tilaa leikkeihin. 


Tavaroita ja huonekaluja siirrellessäni siirsin luonnollisesti myös mattoa. Olin sanonut kaljupäiselle herralle jo aiemmin kesällä, että matto on haalistunut auringossa ja mennyt kulahtaneen näköiseksi, mutta nyt se sai viimein roskistuomion. Siirsin mattoa ja sepä olikin tarttunut hintalappunurkastaan kiinni lattiaan! No, hyvä syy heittää matto roskiin.


Kävin ostamassa KodinYkkösestä maton. Olen haaveillut olkkariin valkeaa karvalankamattoa (harmaa meillä on ollut eikä ollut maailman käytännöllisin matto eläinperheessä...) mutten ole sitä viitsinyt ostaa kissojen, miehen, lapsen, pupun ja erityisesti itseni takia. Niinpä kiusasin itseäni oikein kunnolla ja ostin leikkinurkkaukseen moisen. Eikä mennytkään kuin vartin verran, kun toinen kissoista omi maton itselleen. Hetkeä myöhemmin, myös pupuna löysi maton - ja merkkasi sen tavallaan... Huooohh. Onneksi ei jäänyt tahroja. 




Sain myös enemmän huikeita idiksiä ja toteutin niistä yhden tänään. Ikean lasipullot olivat vetelehtineet pitkään ikkunalaudan nurkassa ja ajattelin nyt uusiokäyttää ne. Niinpä ostin kaupasta juuttinarua ja kiersin pullojen kaulan ympärille narusta lenkit, joilla ripustin ne ikkunaan. Aika kivannäköiset :)




Kävin myös Pentikilla käyttämässä alekuponkini, joka oli menossa vanhaksi syyskuun alussa. Olin monesti katsellut, mihin alekupongin käyttäisin, mutten löytänyt mitään tarpeellista. Nyt kun kuponki alkoi mennä vanhaksi, oli keksittävä jotain. Lyhtyjähän tarvitsee aina ja valkoinen komistus päätyikin kotiin. Löysin liikkeestä aivan uskomattoman hienon hopeisen lyhdyn, mutta hintakin oli uskomatton hieno, joten jäi tällä erää ostamatta... Lyhty on ehtinyt parin tunnin aikana jo vaihtaa paikkaa kolme kertaa. Viimeisin sijoituspaikka on tällä erää lipaston päällä, katsotaan kuinka kauan lyhty siinä lepää... 

Tyttö on kipeänä, joten huomisesta työpäivästä tuli hiukan lyhyempi, kun jään hoitamaan tyttöä päiväksi kotiin. Keskiviikkona olisi tarkoitus hakea kummipoika yökylään, toivottavasti tyttö ehtii parantua siihen mennessä :) Lapin reissuunkaan ei ole enää kauaa.... Toivotaan, että povailut ruskan ajankohdasta pitävät paikkansa! 





Olen haaveillut keittiön seinähyllyyn S-koukkuja, jotta saisin pyyhetangolle jotain muutakin roikkumaan ja tänään muistin jopa ostaa koukut. Nyt sain Mynte-kulhon ja GreenGaten kermakon roikkumaan kauniisti esille.




Eilen kävin vapaapäivän kunniaksi metsäretkellä itsekseni. Löysin uuden kantarellipaikan! Entinenhän tosiaan oli vedetty metsäkoneella sileäksi. Sain keltaisia herkkuja jokusen taas jemmaan pakastimeen. Toivottavasti löytyy vielä paljon lisääkin. 

Iloisia ja värikkäitä syksyisiä sadepäiviä! 



Lyhty kuosissaan.


torstai 21. elokuuta 2014

Syksyistä sisustussatoa

Uutta sisustusta... :D
Syksy on todella täällä! Aamut ovat kosteita ja utuisia. Illalla on mukava käpertyä sänkyyn lämpimän peiton alle ja kuunnella kun sade ropisee ikkunoihin. Nyt kun syksy alkaa tulla, kotonakin ehtii oikeasti olla vapaapäivinä. Kotona oleiluun kuuluu itsellä oleellisesti myös sisustaminen. Nytkin minua on jokin sisustuskärpänen taas puraissut- ja koti päivittyy syksyisemmäksi.


Sadepäivän ratoksi pikkuneiti muovailemassa :)
Keittiön hyllykkö syyskuosissaan.
Pyyhkeet pitäisi vielä päivittää syksyisemmiksi.


Ostin uuden lyhdyn, joka päätyi olohuoneeseen tv-tasolle. Tuon lyhdyn tulon myötä koko kämppä menikin taas mylläyksen alle, kun tavarat hakivat omaa paikkaansa. Sisustus oli mielestäni liian hempeän kesäinen, joten vaaleanpunaiset yksityiskohdat karsiutuivat ja tilalle tuli harmaata, valkeaa ja pieninä piristeinä oranssia. 

Lyhty on harmahtavaa puuta, joten se tuo mukavaa lämpöä olohuoneeseen. 




Sain uuden GreenGaten liinan vihdoin silitettyä ja nyt se kaunistaa ruokapöytäämme. Ostin oranssin, syksyisen värisen tulilatvan keittiönpöydälle tuomaan väriä pimeneviin ja harmaantuviin syksyisiin päiviin. Katsotaan, kuinka kauan kukka säilyy ilman kissanretaleiden hampaanjälkiä... 





Kävimme eilen äitini ja tytön kanssa Tuliniekasta tarvitsemani kynttilät, jotka tosin ehkä hakevat vielä virallista paikkaansa... 



Ihanainen GreenGaten kermakko :)
Kävimme myös Ristiinassa ihanassa sisustusputiikissa, Wanhassa Martassa, jossa myydään GreenGaten ihanuuksia. Ostin kermakon, jota lähdin siis hakemaankin. Kermakko on samaa beigeä pallosarjaa, jota piirakkavuokammekin on. Ihme ja kumma, meiltäkin on puuttunut yksi astia - ja se on ollut juurikin kermakko. Tai onhan meillä Arabian vanhoja kermakoita kaappi pullollaan, mutta ei kattaukseen sopivia... Nyt sekin ongelma on korjattu :) 


Matkaan tarttui myös Amanda B:n koristekurpitsa-säkki. Näin jo kaupassa silmissäni kurpitsat Riihimäen lasipurkissa - ja sinnehän ne päätyivät. Iso, valkea lyhty pääsi makkarinkaapin päältä esille olohuoneeseen uuden lypsyjakkaran päälle. Syksyinen asetelma kaipaa vielä lyhtyyn jotain oranssia, jotta kokonaisuus olisi valmis. Ainakin hetkeksi...


Löysimme alelaarista GreenGaten joulukoristeita halvalla, mutta meillä kärpässienet päätyivät jo keittiönikkunan kelo-oksaan roikkumaan, muistuttamaan meitä metsässä komeilevista sienistä. 


Kävimme myös Inkerin ystävien kirppiksellä. Vierailut kyseisellä kirppiksellä eivät ole tähän mennessä tuottaneet kertaakaan pettymystä, eikä tämäkään käyntikerta ollut poikkeus. Myytävänä oli ihania vanhoja Arabian kahvikuppeja ja pari sokerikkoakin (Myrna ja joku muu piippuleimallinen) mutta molemmista puuttui kannet :( 

Löysin kuitenkin vanhan lypsyjakkaran, joka lähti matkaan oitis. Meinasin maalata jakkaran valkeaksi, mutten ole vielä täysin varma aikeistani. Haaveilen omaan taloomme valkeita lattioita ja toisaalta puunvärinen jakkara toisi kivaa kontrastia valkeaa lattiaa vasten. Voi siis olla, että käsittelen jakkaran vain jollain puuvahalla/öljyllä. Katsotaan :)

Lapista tuliaisena tuotu lämpömittari. Sisälämpötilakin on vihdoin
laskenut 25 asteeseen helteiden aikaisesta 28 asteesta...
Kävimme tänään etsimässä kantarelleja tytön kanssa, mutta saalis jäi varsin laihaksi. Kysyin tytöltä lähtiessä, monta kantarellia hän veikkaa meidän löytävän ja tyttö tokaisi, että kaksi. No oikeinhan pikkuneiti povasi, sillä tasan kaksi keltaista sienenkuvatusta ämpäriimme päätyi. Ajelimme pitkin kyliä 75 kilometrin verran - ja autokin paskaantui järkyttäväksi - kunnes menimme lopulta vakkaripaikallemme, jossa tiesin muutamalla mättäällä kasvavan paljon kantarelleja. Noh, vakkaripaikkammehan oli päätettykin hakata putipuhtaaksi, joten kaadettujen puiden oksistosta oli turha lähteä etsimään mitään, varsinkaan kun en enää pystynyt hahmottamaan paikkoja tarkasti. 



Kävimme Plantagenista hakemassa oranssin tulilatvan sohvapöydällekin, ja nyt olen
tyytyväinen :) Ainakin seuraavaan mylläystuokioon saakka. Värikästä syyspäivää kaikille!